Uvallanne-fontin erikoisuus on uralistiikan tarkekirjoituksen mahdollisimman tarkan typografinen hallinta. Se toimii valitettavan harvassa ohjelmassa. Monessa muussakin fontissa on mm. Uvallanne-fontin sisältämät kyrilliset, IPA:n ja kreikan merkit tai latinalaista aakkostoa käyttävien kirjakielten merkit. Näitä varten et tarvitse välttämättä juuri Uvallanne-fonttia. Joistakin käyttöjärjestelmien laajimmasta perusfonteista löytyvät myös yleisimmät uralistiikan tarkekirjoituksessa käytetyt merkit. Käytä näitä fontteja, jos et käytä Uvallanne-fonttia kunnolla tukevia ohjelmia.
Toinen syy on käytännöllinen: fontin käyttäjille on tarjottava tukea. Jos fonttia käyttäjissä olisi paljon muiden kuin InDesignin, Classical Text Editorin tai Mellelin käyttäjiä, jouduttaisiin vastaamaan jatkuvasti kysymyksiin, miksi joku asia ei toimi tai toimii oudosti jossain ei-tuetussa ohjelmassa.
On toki. Mellel-ohjelma toimii sujuvasti jopa kymmenen vuotta vanhoissa Maceissä, joissa on käyttöjärjestelmänä OS 10.4 ("Tiikeri") ja muistia vähintään 512 megatavua. Tällaisia hyvässä kunnossa olevia Maccejä saa monasti muutamalla kympillä kirppiksiltä tai vaikkapa Hopeisesta Omenasta. Mellelin opiskelijalisenssi maksaa 35 dollaria mutta sen demoversiota voi kokeilla maksutta. Muuta ei tarvitse ostaa, koska voit tarvittaessa ottaa Macissä käyttöösi vaikkapa ilmaisen OpenOfficen tai NeoOfficen. Macciin on tarjolla myös runsaasti muita maksuttomia hyötyohjelmia ja useimmat tulostimet ja lisälaitteet toimivat myös Macin kanssa.
Jos sinulla on Windows-kone, siihen voi ehkä löytää vaikkapa nettihuutokaupasta jonkun vanhemman laillisen InDesign-version lisenssin. Uvallanne-fontti toimii testausten mukaan moitteettomasti jopa vuoden 2001 InDesign-versiossa 1.5.
Mellel on tehty nimenomaan humanisteille ja akateemisille käyttäjille. Siinä on mainio lähteiden, lähdeviitteiden ja ristiviitteiden hallintajärjestelmä, loistavat tyylimäärittelyt ja mm. moitteeton tuki useille Aasian kirjoitusjärjestelmille sekä oikealta vasemmalle kirjoitettaville kielille kuten arabialle ja heprealle. Tutustu vaikkapa Redlersin sivulla oleviin videoesittelyihin. Mellel on humanistille paljon parempi työkalu kuin vaikkapa pöhötautinen MS Word. Voit tallentaa ja avata Mellelissa mm. Word- tai rtf-tiedostoja. Kuten kaikista Mac OS X -ohjelmista, saat tehtyä pdf-tiedostot (Acrobat-tiedostot) yksinkertaisesti suoraan ohjelmasta käsin. Tätä et voi tehdä ilman lisäosia Windowsin Wordistä.
Mellel toimii tällä hetkellä ainakin kroatiaksi, tanskaksi, hollanniksi, kreikaksi, englanniksi, esperantoksi, suomeksi, ranskaksi, saksaksi, hepreaksi, italiaksi, japaniksi, romaniaksi, venäjäksi, espanjaksi ja kiinaksi. Kun asennat Mellelin (siihen menee ehkä minuutti!), kaikki nämä kielet tulevat mukana. Mellel käynnistyy sillä kielellä, millä olet kirjautunut Macillesi. Jos kirjaudut uudestaan toisella kielellä tai toisen pääkielen valinneena henkilönä koneelle, vaikka japaniksi, myös Mellel toimii japaninkielisenä. Periaatteessa sekin on mahdollista, että samalle Macille on kirjautunut yhtä aikaa kaksi henkilöä, jotka käyttävät Melleliä eri kielillä. Aika kätevää monikielisissä perheissä ja tutkimuslaitoksissa!
Lyhyesti: Mellel on kirjoitusohjelma, joka soveltuu erinomaisesti humanisteille. Selvyyden vuoksi on hyvä lisätä, että Uvallanne-fontin tekijä JL-types Ky ei myy Melleliä eikä hyödy millään tavalla taloudellisesti Mellelistä.
CTE on Itävallan tiedeakatemian puitteissa Stefan Hagelin tekemä ohjelma erityisesti klassisten kielten aineistojen käsittelyä varten. Sen versiot 7.0 ja 8.0 tukevat OpenType-fonttien, mm. Uvallanne-fontin edistyneitä typografisia ominaisuuksia käytännössä täydellisesti, yhtä hyvin kuin InDesign tai Mellel. CTE:stä voi tehdä dokumentista suoraan myös pdf-tiedoston. CTE on erikoisohjelma, joka maksaa paljon, yksityishenkilön lisenssikin satoja euroja. Kuitenkin se on tällä hetkellä Windows-käyttäjille InDesignin ohella ainoa mahdollisuus nauttia fonttien uusista typografisista ominaisuuksista. Voit kokeilla CTE:tä 30 vuorokautta maksutta.
Et käytännössä. Joistakin tarkkeista, mm. akuutista on yli kymmenen varianttia, joista oikean löytäminen etsimällä olisi erittäin hankalaa. Fontissa oleva "äly" etsii sopivan tarkeversion eri perusmerkkien ja tarkkeiden yhteyteen. Parempi luottaa siihen, että se etsii sopivamman vaihtoehdon.
Monista OpenType-fonteista käyttäjä voi valita haluamansa variantin, esimerkiksi koristeellisen A-kirjaimen. Tätä valinnanmahdollisuutta ei ole laitettu Uvallanne-fonttiin, vaikka se olisi hyvin yksinkertaista toteuttaa. Jos käyttäjä voisi valita fontista jonkun merkkivariantin, fontin tarjoamien omien merkkivarianttien käyttö menisi hyvin luultavasti sekaisin.
Näin sanotaan mm. QuarkXPressistä (versiot 7 ja 8). Kuitenkin se osaa tulkita vain ensimmäisen perusmerkin jälkeisen tarkkeen aseman oikein. Muut tarkkeet ovat usein väärissä paikoissa (itse asiassa sellaisina kuin täällä toisaalla olevissa näytteissä Mellelista ja InDesignista, kun niistä on ominaisuus ligatuurit poissa päältä). Tällainen tuki on valitettavan vajavainen monen muunkin OpenType-fontin kanssa.
Mac OS alkaen versiosta 10.4. pystyy osittain tulkitsemaan OpenType-fonttien ominaisuuksia ja sen tarjoamat tekstipalvelut osaavat mm. laittaa useita tarkkeita kauniisti päällekkäin. Näitä ominaisuuksia osaavat käyttää mm. Mac OS:n peruskirjoitusohjelma TeXturi (engl. TextEdit), selain Safari ja Mac-versiot OpenOfficesta tai NeoOfficesta. OS X:n tekstipalvelut on tietenkin suunniteltu tavallisten kielten kirjoittamista silmällä pitäen ja ne tuottavat UPA:n käyttäjille monta kertaa kiusallisia yllätyksiä, kun ne laittavat akuutin vaikkapa d-kirjaimen päälle eikä oikeaoppisesti sen oikealle puolelle.
Huonosti. Useat perustarkkeet asettuvat matalan ja keskileveän perusmerkin yhteyteen kohtuullisen hyvin mutta muunlaisten perusmerkkien yhteyteen yleensä kurjasti. Microsoft on luvannut tuleviin MS Officen Wordeihin parempaa OpenType-fonttien typografisten ominaisuuksien tukea. Tätä on luvattu jo moneen Word-versioon mutta lupausta ei ole lunastettu. Jäämme odottamaan...
Siksi, että Microsoft ei tue edes omia tekniikoitaan kunnolla. Adobe ja Microsoft tekivät yhdessä ensimmäisen OpenType-luonnoksen vuonna 1996. Adobe tuotti ensimmäisen OpenType-fonttien erikoisominaisuuksia tukevan ohjelman InDesignin jo vuonna 1999, kolme vuotta tämän jälkeen. Tähän mennessä Microsoft on hyödyntänyt vain joitain arabiaa ja aasialaisia kieliä koskevia OpenType-ominaisuuksia mutta ei vielä lainkaan typografisia ominaisuuksia, joita se innokkaasti mainosti vuonna 1996.
Pyydä heiltä perusteluja ja vetoa yhteisönne päättäviin elimiin asian selvittämiseksi ja muuttamiseksi. Monta kertaa näyttää siltä, että ATK-hallintoon ja -tukeen valitaan ihmisiä kaikilla muilla kriteereillä paitsi palvelunhalulla ja käyttäjien kuulemistaidolla. On järjetöntä pakottaa yhteisöt vaihtoehdottomaan Windowsin pakkokäyttöön. Se on varmin tae taata se, ettei Microsoftin tarvitse kuunnella asiakkaitaan. Siinä ei myöskään säästetä pitkällä tähtäyksellä, koska monopoliasemassa Microsoft voi sanella tuotteidensa toimitusehdot. Näinhän on käynyt OpenTypen kanssa: Microsoft teki Adoben kanssa OpenType-standardin, jota se alkuvaiheessa vuonna 1996 kehui estoitta. Mutta vielä 13 vuoden jälkeen yksikään yrityksen tuote ei tue OpenType-standardissa määriteltyä typografisia ominaisuuksia. Ilmeisesti Microsoft ei arvioinut OpenType-tuen lisäämisen olevan tarpeeksi tuottavaa. Tilanne ei olisi ehkä sama, jos käyttäjille olisi ollut varteenotettavia vaihtoehtoja, jotka olisivat pakottaneet Microsoftin kuuntelemaan asiakkaitaan.
Ei voi olla. Mellelin on tehnyt Redlers, jossa on kaksi ohjelmoijaa ja Classical Text Editorin vain yksi ihminen. Silti näissä ohjelmissa aivan yhtä hyvä OpenType-tuki kuin mahtavan Adoben InDesignissa, Mellelissä jopa InDesignia parempi.
OpenType-fontteja voi asentaa periaatteessa myös Linux-ympäristössä toimivien ohjelmien käyttöön. Mutta valitettavasti yksikään Linux-ohjelma ei vielä osaa tulkita OpenType-fonttien edistyneitä typografisia ominaisuuksia, vaikka Linuxille on kauan kehitetty mm. Pango-kirjastoa typografian ja fonttien hallintaan. Siispä Uvallanne-fonttia ei voi käyttää foneettisen tarkekirjoituksen tuottamiseen Linux-ohjelmilla, vaikkapa Scribus-taitto-ohjelmalla.
Fontissa on varmasti monta vikaa ja parannettavaa asiaa. Sitä on koetettu testata mahdollisimman monipuolisella tarkekirjoitusaineistolla, mutta monia tärkeitä lähteitä ei ole voitu testata. Uvallanne on erittäin monimutkainen ja potentiaalisia perusmerkkien ja tarkkeiden - pelkästään foneettisesti mielekkäitä - yhdistelmiä on käytännössä rajaton määrä.
Lähetä JL-typesille Tuki-valikon kautta tiedot, jossa kerrot mahdollisimman tarkkaan viasta. Autamme mielellämme kaikkia Uvallanne-fonttia InDesignissa tai Mellelissä käyttäviä.
Voidaan, jos fontin tekijänoikeudet ja lisenssit sallivat sen. UPA-tuen lisääminen johonkin fonttiin on kuitenkin erittäin suuri työ eikä tule halvaksi.