Hänen vaimonsa Eva Sophia Kalenius (Calenius) oli noin kymmenen vuotta nuorempi, syntynyt 20.11.1827. Hän myös eli paljon pitempään 15.4.1909 asti. Tämä tiedetään siitä, Johan nuorempi on merkinnyt erään kirjan sisäkanteen äitinsä kuolinpäivän.
Ainoa Eva Sophian kirjoittama tai hänestä tarkemmin kertovaa teksti löytyi saman kirjan takakannen sisäpuolelta. Siinä hän on kirjoittanut nimensä luultavasti vanhoilla päivillään useasti ja aina sukunimi muotoon "Kanelius".
Hän on elänyt Rautalammilla elämänsä loppuun. Erään kirjan välistä löytyi Johanin kirjoittama tällainen lappu, joka kertoo hänen asuneen Rautalammin kirkolla ennen kuolemaansa:
Viimeisin julkisesti nähtävillä olevien kirkonkirjojen tieto on vuosien 1872-1881 rippikirjassa, jonka mukaan hän on asunut Oksalan torpassa kirkonkylän liepeillä.
Muuta Eva Sophian kirjoittamaa ei ole tiedossa. Ehkä muita ei ole tai tyttäret ovat perineet ne tai sitten ne ovat yksinkertaisesti hävinneet.
Eva Sophian vanhemmat olivat itsellinen Johan Kalenius (tai Calenius) ja Maria Kula. Heidät oli vihitty 29.3.1818, asuinpaikaksi oli merkitty Songarinsaaren Korkialan torppa (nykyisin kylä on Vesannon kunnan puolella olevan Sonkari ja talon nimi on Korkeala, noin 30 kilometriä luoteeseen Rautalammin kirkonkylästä; karttasivulla numero 4). Tässä näkyvät vihkiluettelon olevat tiedot:
Eva Sophia syntyi 20.11.1827, syntymäpaikkana Kerkonjoensuun Koukkulampi (noin 17 kilometriä luoteeseen Rautalammin kirkolta; karttasivulla numero 5). Johan Kaleniuksella ja Maria Kulalla oli seitsemän muuta lasta, joiden tiedot käyvät ilmi Rautalammen lastenkirjoista vuosilta 1822-1331 ja 1838-1851: Johannes (s. 8.10.1820, kuoli 11.1.1824 tuhkarokkoon), Anna Brita (s. 7.6.1818), Adam (s. 22.11.1822), Matts (s. 1.4.1825), Caisa Lovisa (s.7.11.1832 ), Helena (s. 31.7.1835) ja Johan (s. 21.9.1840), jonka syntymätietoa ei löydy kirkonkirjoista, joihin on jostain syystä jäänyt vuonna 1840 muutaman kuukauden aukko. Näiden lasten vaiheista ei ole kerätty vielä tarkempaa tietoa. Sen verran tiedetään vuosien 1822-1831 lastenkirjan perusteella, että Anna Brita muutti vuonna 1834 Suonenjoelle. Vanhemman Johan Arvidssonin peruna säilyneessä vuoden 1851 Uudessa testamentissa mainitaan, että kirjan on lahjoittanut hänelle "Atam Kanelius Westerelän kyläst Heimlasta vuonna 1852" (eli Adam Kalenius Vesterilän kylästä Heimolasta). Johan Kalenius kuoli 25.8.1848 Rautalammen Kerkonjoensuun Vesterilässä 48-vuotiaana, kuolintiedon mukaan köyhäinapua saavana, ja hänen vaimonsa Maria kuoli 14.6.1865 69-vuotiaana myöskin Kerkonjoensuussa.
Eva Sophian äidin Maria Henriksdotter Kulan syntyperä oli hankala selvittää. Hänen sukunimensä Kula (siis Kuula) on tavallinen sotilasnimi kuten vaikkapa Svärd. Genos-lehden numerosta 64 (1993) löytyy sotilasnimiä hyvin valaiseva Heikki Vuorimiehen kirjoitus. Sotilaat olivat kovin liikkuvaisia ja nimet saattoivat muuttua ruodun mukaan. Läheisistä kunnista eikä tietoarkistoista löydy mitään häneen yhdistettävissä olevaa sopivaa tietoa. Ku(u)la-nimisiä sotilaita löytyy kyllä muualta, mm. Rautalammelta Israel Kuula ja Ylivieskasta Anders Kuula mutta ei yhtään Henrik Kuulaa, jollaiseen Maria Kuulan isän nimi viittaa. Kun seurasi Maria Kulan vaiheita 1800-luvun kirkonkirjoista, ensin rippikirjasta löytyi hänen ruotuvaivaiseksi (rotfattig) mainittu äitinsä Anna Johansdotter (s. 1768, kuoli 20.11.1852 Rautalammin Kerkonjoensuussa 84-vuotiaana vanhuuteen). Aiemmista kirkonkirjoista vuodelta 1823 löytyi vihdoin Maria Kulan isä Henrik Kula (s. 1764, kuoli 13.3.1823 Rautalammilla keuhkotautiin 59-vuotiaana). Vanhemmilla oli Marian ohella toinen tytär Magdalena (s. 1802), joka oli mennyt naimisiin 8.6.1823 Rautalammin Lassilassa kotoisin olevan Wilhelm Markkasen kanssa; heille syntyi kaikkiaan kuusi lasta: Wilhelm (s. 19.11.1823), Påhl (s. 13.8.1825), Johan (s. 13.8.1827), Benjamin (s. 27.4.1830), Eva Maria (s. 15.7.1832) ja Eva Johanna (s. 8.6.1845). Henrik Kula ja hänen vaimonsa Anna Johansdotter näyttävät muuttaneet rippikirjojen perusteella viimeistään vuonna 1815 Lumijoelta Rautalammin Kuusilahteen. Aiempia tietoja heistä ei löydy Rautalammin kirkonkirjoista. Tytär Mariasta on ensimmäinen tieto Rautalammilta jo vuodelta 1811, jolloin hän oli 15-vuotias. Onneksi Rautalammille muuttaneiden tiedoista löytyi alla oleva muuttokirja, josta ilmenee, että Lumijoelta on annettu 15.10.1810 muuttotodistus ja perhe on kirjattu Rautalammilla 23.9.1811. Todistuksessa Henrikin nimenä on Henrik Andersson Kuhla.
Jostain syystä vuoden 1811-1812 Rautalammin kirkonkirjoihin on kirjattu vain tytär Maria, ensin Kurkiniemeen, sitten Mäkäräniemeen. Vasta myöhemmistä rippikirjoista löytyvät vanhemmat. Varmaan Maria on päätynyt piiaksi eri paikkaan kuin vanhempansa asuinpaikka, jossa heitä ei ole sitten kirjattu useaan vuoteen.
Valitettavasti Lumijoen kirkonkirjat ovat tuhoutuneet luultavasti täysin kahdessa palossa eikä siellä aiemmin asuneista ja syntyneistä saa juuri selkoa. Mikäli Henrik Ku(h)la ja Anna Johansdotter ovat syntyisin Lumijoelta, heidän sukutaustansa saattaa hyvin jäädä avoimeksi. Jos sen sijaan löytyy tietoja, että ovat tulleet Lumijoelle jostain muualta, saattaa heidän alkuperänsä selvittäminen onnistua. Lumijoen lähikunnista ei kuitenkaan näytä löytyvät sopivia vuonna 1764 syntyneitä Henrik Anderssoneja tai vuonna 1768 syntyneitä Anna Johansdottereita, joiden myöhemmät vaiheet voisivat sopia nyt etsittäviin henkilöihin.
Eva Sophian isän Johan Kaleniuksen (syntynyt 1.5.1795) syntyperä on myös hieman hankalasti selvitettävissä. Sen nimistä henkilöä ei ole näytä olevan syntynyt missään lähiseudun pitäjässä, josta on saatavilla helposti tietoa. Hänen lastensa syntymätiedoista ilmenee isän nimi Anders (Johan Anders. Calenius). Rautalammin vuosien 1804-1814 lastenkirjasta löytyykin Maukolan (kirjoitettu kirkonkirjoihin muotoon Maukoila) kylästä (pari kilometriä kirkonkylästä etelään; karttasivulla numero 6) Anders Calenius, jolla on kuusi lasta, näiden joukossa myös Johan. Muut ovat hieman epäselvien merkintöjen valossa Daniel, Catharina, Henric, Matts(?), Maria (?) ja Brita Stina. Danielin nimen perässä lukee "rymd" (karannut).
Lasten äitiä Brita Danielsdotterin ei ole mainittu tuossa kirkonkirjassa, mutta se käy ilmi mm. Brita Stinan (s. 3.3.1804) syntymätiedosta (kaksi alinta riviä):
Mutta aiemmissa Rautalammin lastenkirjoissa ei ole Caleniuksen perhettä. Joten sen täytyy olla tullut muualta. Yllättäen Keski-Pohjanmaalta Vetelistä rippikirjoista vuosilta 1775-1780 sekä 1781-1787 löytyy Lokasaaren talosta Anders Caleniuksen ja Brita Danielsdotterin perhe, jolle on vuoteen 1794 mennessä syntynyt viisi lasta, joiden kolmen nuorimman nimet Daniel (s. 26.6.1789), Catharina (s. 17.10.1792), Henric (s. 15.2.1794) täsmäävät hyvin Rautalammin tietoihin. Kaksi vanhempaa lasta ovat Elisabeth (s. 6.6. 1787, kuoli HisKin mukaan 2.9. samana vuonna) ja Maria (s. 25.6.1788, kuoli HisKin mukaan 6.7. samana vuonna). Perhe löytyy vuosien 1795-1801 Vetelin rippikirjoista hieman toisesta kohtaa. Siellä mainitaan kaikkien elossa olevien perheenjäsenten syntymäajat: Anders Calenius 8.11.1764, Brita Danielsdotter 18.4.1765, Daniel 26.6.1789, Carin (Charin) 17.10.1792, Henric 15.2.1794, Johan 1.5.1795 ja Matts 10.6.1797. Tiedot päättyvät kesken rippikirjaa vuonna 1797, jolloin perhe on hyvin mahdollisesti muuttanut muualle. Vanhemmat löytyvätkin sitten 1800-luvun alussa Rautalammilta vuosien 1804-1814 rippikirjasta. Siellä mainitaan, että Anders on karannut. Brita on tuolloin paikkakunnalla. Myöhemmästä rippikirjasta käy ilmi, että Brita oli asunut tyttärensä Brita Stinan (s. 1804) kanssa ilmeisesti siihen asti kun tämä muutti vuonna 1830 Suonenjoelle. Brita kuoli 15.2.1831 kuolintiedon mukaan 61-vuotiaana vesipöhöön. Todellisuudessa hän oli tuolloin lähes 66-vuotias. Jostain syystä Rautalammin kirkonkirjoissa esiintyy virheellinen syntymävuosi 1770. Kerrotaan vielä, että poika Henrik Kalenius ollut veljensä Johan Kaleniuksen ja Maria Kulan lapsen Matsin (s. 1.4.1825) kummi.
Juuri kun näytti siltä, että Anders Kaleniuksen perheen taival jää osin arvoitukseksi, Keijo Hanhisalo osasi kertoa Pohjalaissukujen keskusteluryhmässä tärkeitä lisätietoja perheen pysähtymisestä pariksi vuodeksi Perhoon. Perhon rippikirjoista löytyykin vuosina 1798-1800 Perhon Korpiahosta talollinen Anders Kalenius, vaimo Brita Danielsdotter sekä lapset Daniel, Carin, Henrik, Johan, Matts ja Maria (s. 20.7.1800; muiden syntymäajat ovat samat kuin Vetelin kirkonkirjoissa). Saman rippikirjan sivun alaosassa on myös Andersin vanhemmat Henric Kalckfeldt ja Maria Pehrsdotter, joiden kohdalla on maininta, että he (vain he kaksi?) muuttivat takaisin Padasjoelle.
Kyse on samasta perheestä, joissa seitsemän vanhinta lasta syntyivät Vetelissä ja kaksi heistä kuoli nuorena. He lähtivät ilmeisesti vuoden 1797 lopulla tai vuonna 1798 Vetelistä Perhoon, jossa heille syntyi vuonna 1800 tytär Maria. Perheen kuopus Brita Stina on syntyperäinen rautalampilainen. Jostain syystä he eivät olleet Perhossa kuin pari vuotta ja sitten jatkoivat Rautalammille, tuskinpa Padasjoen kautta, jonne Andersin vanhemmat palasivat. Kenties Korvenahon tila Perholla ei elättänyt tai perhe ei kyennyt maksamaan vaadittua korvausta tilasta.
Matka Perhosta Rautalammille on noin kaksisataa kilometriä, Vetelistä vielä enemmän. 1700-luvun lopun mahdollisia matkareittejä myöten taivalta oli varmaankin lähemmäs kolmesataa kilometriä. Tuon ajan tiet olivat harvassa. Vetelistä pääsi juuri vuonna 1796 valmistunutta tietä myöten Perhon kautta Kyyjärvelle ja sieltä Saarijärvelle, josta pitää jatkaa Rautalammille etelän kautta Laukaan tai vielä pitemmän reitin kautta pohjoisesta Viitasaaren kautta. Lyhempi reitti kulkisi Halsuan, Lestijärven, Kinnulan ja Pihtiputaan kautta Viitasaarelle ja sieltä Rautalammille mutta tämä tie ei ollut vielä käytössä 1700-luvulla (Tietoa löytyy mm. näistä kirjoista: a) Merta, jäätä, kulkijoita - Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860 (toim. Tapani Mauranen). Edita 1999; etenkin sivu 244; b) Suomen teiden historia I. Helsinki 1974; etenkin kartta sivulla 116; myös Veijo A. Saloheimon Rautalammin historiassa (1958, 2. painos 1980) käsitellään teiden rakentamista ss. 169-173). Itse asiassa ennen Kokkolan ja Saarijärven välisten tien valmistumista vuonna 1796 matkanteko Vetelistä tai Perhosta Rautalammille olisi saattanut olla erittäin epävarmaa. Osaan matkaa on voinut käyttää myös vesistöjä, mm. Keitelettä. Täytyy muistaa, että perheessä oli joukko lapsia, nuoremmat imeväisikäisiä. Kaleniukset ovat olleet maaseudun varattomia eikä heillä varmaan ole ollut esimerkiksi omaa hevosta. Voi vain kuvitella, millaista matkanteko on ollut tuon ajan oloissa ja pitkin kurja väyliä.
Vetelin kirkonkirjoista käy ilmi, että renki Anders Calenius ja ja hänen vaimonsa Brita Danielsdotter asuivat 1790-luvun alussa Britan isän talossa Vetelin Lokasaaressa (noin kymmenen kilometriä kaakkoon Vetelin kirkolta).
Mutta aiemmissa Vetelin rippikirjoissa ei ole Anders Caleniusta, joten hän on muuttanut jossain vaiheessa ennen vuotta 1787 Veteliin jostain muualta tai tuolloin ottaneen käyttöön sukunimen alueelle tyypillisen isännimen sijaan. Häntä ei löydy tallella olevasta Veteliin vuosina 1773-1792 muuttaneiden luettelosta.
Kaleniuksen sukua tutkinut Jarkko Joutti antoi tärkeitä vihjeitä Anders Kaleniuksen taustasta: Padasjoen Nyystölässä syntyi 8.11.1764 Andreas-niminen poika, vanhemmat sotilas Henric Kalckfeldt ja Maria Pehrsdotter. Tiedot löytyvät myös Digiarkistosta. Pojalla on sisar Sophia (s. 31.3.1767) ja veli Johannes (s. 6.6.1770). Viimeksi sisarukset on mainittu yhdessä vuosien 1776-1786 lastenkirjassa. Anders on muuttanut varhain muualle, koska lastenkirjassa ei ole hänen kohdallaan muiden lasten kohdalla esiintyviä Katekismuksen kuulustelumerkintöjä. Vanhemmatkin ovat muuttaneet rippikirjan mukaan 1793 Kokkolaan (Gkarleby). Hyvin epäselvästi näkyvän Vetelin vuosien 1775-1780 rippikirjan rivin pohjalta näyttää mahdolliselta, että Anders Kalenius olisi mennyt Veteliin jo 1770-luvun puolella. Sen sijaan sisar Sophia on jäi Padasjoelle ja meni 26.12.1790 naimisiin Jämsän komppanian nro 17 sotilaan Johan Kulan kanssa.
Toistaiseksi ei ole esittää varmaa täysin todistetta siitä, että Henrik Kalkfeldt ja Maria Pehrsdotter olisivat Anders Kaleniuksen vanhemmat. Padasjoen kirkonkirjoista puuttuvat vuosina 1760-1766 vihityt. Juuri tuolloin Henrik ja Maria ovat varmaankin menneet naimisiin. Kuitenkin syntymäaika ja isännimi täsmäävät Andersin tietoihin tarkasti. Eräs lisätodiste on se, että sekä Vetelin vuosien 1795-1801 rippikirjassa että Perhon vuosien 1799-1805 rippikirjassa on Anders Kaleniuksen koko perhe sekä Henrik Kalckfeldt (s. 30.3.1732) ja Maria Pehrsdotter (s. 1728) merkitty samalle sivulle. Sen puolesta puhuu myös Padasjoen kirkonkirjojen maininta muutosta vuonna 1793 Kokkolaan. Sotilaiden sukunimet eivät yleensä periytyneet ja sotilaiden lapset saattoivat ottaa sukunimekseen aivan jonkin muun tai käyttää pelkkää isännimeä.
Padasjoen käytössä olevat kirkonkirjojen tiedot alkavat vuodesta 1739, joten Henrik Kalkfeldtin ja Maria Pehrsdotterin alkuperää ei toistaiseksi saa helposti selville. He muuttivat viimeistään 1802 takaisin Padasjoelle, koska Maria kuoli siellä 11.5.1802 keuhkotautiin. Henrik kuoli siellä vanhuuteen 79-vuotiaana 30.12.1811. Vuosien Padasjoen 1794-1799 rippikirjassa lukeekin, tosin vähän epäselvästi, että palasivat takaisin vuonna 1801 tai 1802 ("återkom 1801 (tai 1802)").
Tarja Laaksonen kertoi ystävällisesti Keski-Suomen sukujen keskustelufoorumilla, että Henrik Kalckfeldt on syntynyt Nyystölän Hoimelan talossa, mikä näkyy myös vuosien 1753-1760 rippikirjassa. Siellä mainitaan, että hänestä tuli "soldat med (namnet?) Kalkfeldt". Hänen tietonsa loppuvat tuossa rippikirjassa kesken vuonna 1755, jolloin hän on varmaankin lähtenyt armeijapalvelukseen. Hänen isänsä on Juho Heikinpoika (Johan Henriksson) Hoimela (syntynyt 1700, kuolinaika epäselvä, ehkä noin 1760) ja äitinsä Kirstin Sipintytär (Sigfirdsd:r) Ruukari, syntynyt 1704, k. 17.8.1784). Johanilla oli kaksi veljeä, Jöran (s. 1728, k. 29.1.1800) ja Jonas (s. 1732, k. 1757).
Maria Pehrsdotterin alkuperästä ei siis ole varmuutta. Tarja Laaksonen kertoi viestissään, että Padasjoen Nyystölän kylän Suntialasta lähtee kotoa vuonna 1761 tuon niminen tyttö (s. 29.1.1728). Tuntuisi luonnolliselta, että hän olisi juuri saman kylän pojan Henrikin puoliso. Marian vanhemmat ovat Suntialan talon isäntä Pähr (Petter) Christersson (s. 1690, k. 4.11.1774) ja emäntä Carin Thomasd:r (s. 1690, k. 27.1.1778), joilla on myös poika Johannes (s. 1733, k. 1.5.1785). Ehkä voimme pitää tätä Mariaa erittäin todennäköisesti oikeana henkilönä. Petter (Pähr) Christerssonin vanhemmat ovat Christer Jörensson (s. n. 1670, k. 20.1.1750) Suntialasta ja Anna Olofsdotter (s. n. 1672, k. 6.4.1750, siis pari vain kuukautta miehensä jälkeen). Heillä oli rippikirjatietojen valossa Petterin ohella kaksi tytärtä, Walborg ja Britta.
Juho Heikinpoika Hoimelan sukujuuret selviävät hyvin Tarja Laaksosen esittämistä sukuselvityksistä: Hänen vanhempansa olivat Heikki Vilpunpoika (rippikirjassa Hindrick Philipsson) Hoimela (s. 1680, k. 11.8.1753) ja Maria Kallentytär (rippikirjassa Maria Carlsd:r, s. 1681, k. 30.1.1758). Heikin vanhemmat olivat Vilppu Matinpoika (rippikirjassa Philip) Hoimela (s. n. 1650, k. 1723) ja Maria (k. n. 1723). Vilpun vanhemmat olivat Matti Sipinpoika Hoimela (Padasjoen Nyystölän Hoimelan isäntä 1662-1679, syntynyt ehkä noin 1635) ja Valpuri. Matin vanhemmat olivat puolestaan Sipi Erkinpoika Hoimela (Hoimelan isäntä 1648-1661, ehkä syntynyt n. 1600) ja Valpuri Erkintytär. Sipin vanhemmat olivat Erkki Jaakonpoika Hoimela (Hoimelan isäntä n. 1620-1648, s. ehkä noin 1585) ja Kaarina Rekontytär. Vielä tiedetään Erkin isä: Jaakko Pekanpoika Hoimela (Hoimelan isäntä 1601-1619? syntynyt ehkä 1560).
Kirstin Sipintytär Ruukarin vanhemmat ovat Padasjoen Nyystölän kylän Ruukarin isäntä Sigfrid Eskelinpoika Ruukari (s. 1680, k. 27.3.1758 Padasjoella) ja Carin Olofintytär (s. 1687, k. 6.9.1764 Padasjoella), jonka vanhemmat ovat puolestaan Olof Sigfridinpoika Ruukari (s. 1660, k. n. 1723 Padasjoella) ja Sophia Mikontytär (s. 1665, k. 19.8.1743). Tiedot käyvät ilmi mm. Pentti Ojalan sukusivuilta.
Brita Danielsdotterin sukujuuria talonpojan tyttärenä on helpompi seurata. Brita on syntynyt 12.4.1765 Vetelin Lokasaarella. Hänen isänsä oli Daniel Hindriksson ja äitinsä Maria Hansdotter. Tiedot käyvät ilmi tuossa olevasta syntyneiden kirjan leikkeessä:
Vanhemmat oli vihitty 8.12.1754 ja heillä HisKi-tietokannan mukaan oli Britan lisäksi kaksitoista lasta: Maria (s. 29.11.1755, kuoli 27.1.1756), Hindrich (s. 6.12.1756), Magdalena (s. 18.3.1758), Andreas (s. 6.11.1759), Margareta (s. 28.3.1761), Jacob (s. 26.9.1762), Elisabeth (s. 6.3.1764, kuoli 1.7.1764), Matthias (s. 16.5.1766, kuoli 24.5.1766), Elias (s. 11.10.1767, kuoli 28.10.1767), Susanna (s. 11.8.1769, kuoli 23.3.1770), Johannes (s. 4.2.1771) ja Mathias (s. 22.4.1773). Ainakin Elisabeth, varhaisempi Matthias, Elias, Susanna ovet kuolleet syntyneiden kirjan mukaan pikkulapsina. Rippikirjakin kertoo osan näistä tiedoista.
Britan isä Daniel Hindriksson syntyi 30.9.1731 Heikki Antinpojan (Hindric Anderssonin) ja Malin Johansdotterin poikana Vetelin Backalan (Pakkala) talossa. Kirkonkirja on mikrokuvattu tai siirretty mikrofilmiltä kuvatiedostoksi niin huonosti, ettei siitä saa selvää. Onneksi tieto löytyy HisKi-tietokannasta. Britan isänisän Hindric Anderssonin syntyperä ei selviä pidemmälle Digiarkiston kautta mutta HisKin kuolintiedossa mainitaan hänen syntymävuodeksi 1687. Hindric Andersson kuoli HisKin mukaan vuonna 1736 ja haudattiin 7.3.1736, Daniel Hindriksson kuoli 21.4.1795 ja Maria Hansdotter 4.4.1801.
Britan äidistä Maria Hansdotterista tiedetään varmuudella vain syntymävuosi 1735 eikä häntä ei voi yhdistää kehenkään tuona vuonna Vetelissä syntyneeseen. Luultavasti hän on muuttanut muualta Veteliin. Eräs mahdollinen vaihtoehto on se, että kyse on HisKin avulla läheltä Kokkolan maaseurakunnan Kirilahdessa (Kjrilax) 13.5.1735 syntyneestä sotilas Hans Hellmanin ja piika Carin Henricsdotterin tyttärestä. Vanhemmat on vihitty 5.6.1734 ja heillä oli Marian lisäksi nuorempaa lasta: Margareta (s. 25.2.1737) ja Elisabetha (s. 28.9.1740, k. 5.8.1782). Valitettavasti seurakunnasta ulosmuuttaneista ei käy ilmi, onko tämä Maria muuttanut jonnekin, vaikkapa Veteliin viimeistään 1754, jolloin Britan vanhemmat vihittiin siellä. Kokkolan maalaiskunnan Kirilahden Lillkålasta löytyy HisKin avulla eräs toinen Maria Hansdotter, jolla on Anders Josephssonin kanssa viisi vuosina 1752-1758 syntynyttä lasta. Hän ei varmaan ole Hans Hellmanin ja Carin Henricsdotterin tytär, joka oli vuonna 1752 vasta 17-vuotias ja kovin nuori äidiksi.
Tämän pidemmälle ei pääse Hindric Anderssonin alkuperän jäljille pelkästään HisKin ja Digiarkiston Vetelin tiedoilla. Onneksi sukua on tutkittu muutenkin. Suku-forumista löytyy lisää tietoa ja myös Antti Kalliokosken, Tommy Pohjasen, Martti Strangin ja Vilppulan sukusivut kertovat enemmän tämän suvun varhaisemmista vaiheista. Antti Kalliokosken nettisivuiltaan käy ilmi Heikki Antinpojasta (Hindric Andersson) tämä: Heikki Antinpoika Torppa, Pakkala, talollinen, lukkarin poika, syntyi Hiskin mukaan 17.1.1687 ja kuoli 19.2.1736 Vetelissä; vihitty noin 1720 Teerijärvellä. Sattumoisin kirkonkirjan syntymätiedon viereen on merkitty myös kuolinaika:
Danielin äiti on Heikki Antinpojan toinen vaimo Leena Juhontytär Kortjärvi (Magdalena l. Malin Johansdotter), joka syntyi 9.8.1699 Teerijärvellä ja kuoli 21.7.1771. Leena vanhemmat olivat Johan Larsson Kortjärvi (s. 2.6.1674, k. 30.8.1740 Teerijärvellä) ja Margareta Jacobsdotter Snåre (s. 3.1677, k. 12.6.1761 Teerijärvellä). Margaretan vanhemmat ovat Jaakko Juhonpoika Virkkala (s. 1647 Vetelissä) ja Margareta Heikintytär Snåre (s. helmikuussa 1657, k. 13.4.1739 Kruunupyyssä), jonka vanhemmat käyvät ilmi mm. Juha Varolan sukututkimussivuilta: Henrik Snåre (s. 1625, k. 1664 Kruunupyy) ja Malin Olofintytär Kolam (s. 1630 Teerijärvi). Henrikin isä oli Knut Henrikinpoika Snåre ja äidistä tiedetään isän nimi Henrikintytär. Maria Kolamin isä on talollinen Olof Matsinpoika Kolam (s. 1592 Teerijärvi), jonka isä on Mats Hansinpoika Kolam (s. 1562 Teerijärvi), jonka isä on puolestaan Hans Kolam-Kuhalampi (s. 1532). Varolan sukusivuilla arvellaan, että tämä Kolamin talollinen vuosina 1569-1577 saattoi olla tullut Vaasan seudulta Teerijärvelle.
llmari Wirkkala kertoo Genos-lehdessä (1958) olleessa artikkelissa "Erik Cainbergin, 'Suomen ensimmäisen kuvanveistäjän' sukutietoja" Jaakko Juhonpoika Virkkalan aiemmista sukupolvista tarkemmin. Hänen vanhemmansa olivat laamanninoikeuden lautamies, kirkkoväärti Juho (Jöns) Matinpoika Virkkala (s. 1616, k. 1684 Kaustinen) ja Leena (Malin) Antintytär Paavola (s. n. 1620 Kaustinen, k. 22.1.1699 Veteli), jonka isä oli Antti Juhonpoika Paavola (s. 1591 Kaustinen), jonka isä Juho Pietarinpoika Paavola (s. noin 1560) vielä tiedetään. Juho Virkkalan isä oli Matti Juhonpoika Virkkala (s. 1581 Kaustinen, Virkkalan talon isäntänä 1626-1637), joka isä oli Juho Maununpoika Virkkala (s. n. 1560 Kaustinen, Virkkalan talon isäntänä 1601-1626), jonka isä oli Maunu Brusiuksenpoika (s. n. 1540, k. 1597 Kaustinen), jonka isä oli Brusius Matinpoika (s. n. 1510, k. 1595 Kaustisilla; isäntänä 1557-1595, mainitaan vielä 1601), jonka isä oli Matts Kaustar Wirkkala (s. n. 1480, k. n. 1557 Kaustisilla; isäntänä Virkkalassa 1549-1557) ja jonka isä vielä on tiedossa: Knut Kaustar Kokkolan Kaustarista (s. n. 1450).
Johan Larsson Kortjärven vanhemmat olivat Lars Andersson Lillrank (s. 1633, k. 16.11.1712 Teerijärvi) ja Sara Danielsdotter (s. 1631, k. 30.4.1706 Teerijärvi). Saran syntyperästä ei ole toistaiseksi tietoa. Larsin vanhemmat olivat Anders Jönsson Lillrank (s. 23.4.1614, k. 25.2.1701 Teerijärvi) ja Karen Andersd:r (s. 1615), jonka syntyperästä ei ole tietoa. Andersin vanhemmat ovat Jöns Andersson Rank (s. 1569 Teerijärvi) ja Karen Olofsdotter (s. noin 1570). Vielä on tiedossa Jönsin isä Anders Persson Rank (s. n. 1520-1532).
Yllä mainittujen sukututkimussivujen avulla pääsee paljon pidemmälle Heikki Antinpojan syntyperän selvittämisessä. Hänen isänsä on lukkari Antti Gabrielinpoika Torppa, joka syntyi 1657 ja kuoli 15.10.1727 Vetelissä. Äiti Saara Hannintytär Varila on syntynyt 26.8.1656 ja kuoli 25.1.1739 Kaustisilla. Antti ja Saara on vihitty 5.11.1682 Vetelissä.
Antti Gabrielinpojan isä on Gabriel Ollinpoika Torppa, syntyi n. 1609-1610 (Antti Kalliokoskella 1619, mikä ei taida pitää paikkansa, jos hänestä tuli isäntä vuonna 1636) ja kuoli 25.3.1697 Veteli ja äiti on etunimeltään tuntematon Laurintytär Svartsjö, joka syntyi 1620 Teerijärvellä ja kuoli 1665 Vetelissä.
Saara Hannintyttären isä on talollinen, sotamies Hanni Joosepinpoika Varila (s. 1630, k. 1671 Kaustinen) ja äiti Kerttu Pietarintytär Varila (Gertrud Peersd:r Varg), joka syntyi 1636 ja kuoli 14.4.1709 Kaustisilla. Mauri Nieminen tiesi kertoa mm. Torpan 1980-luvulla ilmestyneen sukukirjan pohjalta myös Hannin aiemmat esipolvet: Jooseppi Heikinpoika Varila, syntyi 1593 Kaustisilla sekä tämän isä Heikki (Henrik) Pietarinpoika Varila (s. 1560, k. 1635 Kaustisilla; isäntä 1607-1635,) , jonka isä oli Pietari Antipoika Varila (Per Anderssson Varg, s. n. 1525, k. 1607 Kaustinen, isäntä 1566-1606). Hänen isänsä oli Anders Andersson Varg l. Varila (s. noin 1480, k. 1551 Kaustinen) ja äidin etunimi oli Kerstin (s. n. 1480, k. n. 1559 Kaustisilla). Vielä on tiedossa Andersin isä Anders Varg (s. n. 1460 Kaustinen).
Gabriel Ollinpojan isä on Olli Ollinpoika Torppa, talollinen, joka syntyi noin 1570 Evijärvellä ja kuoli noin 1635 Vetelissä. Äidin nimeä ei tiedetä, on syntyjään Torpasta ja kuoli Vetelillä.
Antti Gabrielinpojan äidin, etunimeltä tuntematon Laurintytär Svartsjön isä on Lars Olofsson Svartsjö (s. 1590 Teerijärvellä, kuoli Teerijärvellä ja äiti Karin Virkkala (s. 1600, k. 13.6.1697 Vetelissä). Karinin vanhemmat olivat Matti Juhonpoika Virkkala (s. 1581 Kaustisilla, k. 1637) ja Kaarina (hänestä ei ole muuta tietoa), jotka ovat myös jo aiemmin täällä mainitun Juho Matinpoika Virkkalan (s. 1581) vanhemmat. Ilmari Wirkkala kertoo maintissa Genos-lehden (1958) olleessa artikkelissa heistä näin: ... Molemmat kuolivat 1697. Heistä jatkuu Torppa-suku. Heidän poikansa Juho (1634-1736) oli lautamies. Tämän poika Antti peri Wirkkalan Vanhantalon 1690 isoäitinsä lapsettomalta veljeltä. Hänestä jatkuu Wirkkalan Vanhantalon suku, johon kuuluu m.m. maailmankuulu taiteilija Tapio Wirkkala. Lars Olofsson Svartsjön isäkin tiedetään: Olof Svartsjö (s. 1560 Teerijärvellä).
Vielä on tiedossa Olli Ollinpojan isä Olavi Mikonpoika Kainu (s. n. 1550, Torpan talon isäntä 1607 - 1635, lautamies), jonka isä oli Mikko Olavinpoika Kainu (Mickel Caino, s. 1530; Torpan isäntänä 1592 - 1607), jonka isä oli Olavi Grelsinpoika Kainu (Olof Caino, s. 1510, k. 1590, Torpan isäntänä 1556 - 1591), jonka isä oli Grels Kainu (s. 1454; Kainun isäntä Ylivetelissä ennen 1556), jonka isä oli Mikko Kainu (Mickel Caino, s. 1474), jonka isä oli Olof Koira (s. 1454) ja jonka isä oli Ragvald Koiraniemi (s. 1425).
Kerttu Pietarintyttären tiedoissa päästään myös varsin pitkälle: isä on Pietari Knuutinpoika (s. n. 1598 Kaustisilla), isoisä on Knuutti Heikinpoika (syntynyt noin 1570 Kaustisilla), jonka isä on Heikki Juhonpoika (syntynyt 1535 Kaustisilla), jonka isä on Juho Antinpoika (syntynyt noin 1500 Kaustisilla), jonka isä on etunimeltään Antti (syntynyt noin 1470 Kaustisilla).